KTG-verkkokurssi
Kardiotokografia eli KTG on yleisin sikiön tarkkailuun synnytyksen aikana käytettävä menetelmä. Suomessa KTG-rekisteröinnillä valvotaan lähes kaikki sairaalassa tapahtuvat synnytykset. KTG-tulkinnan avulla pyritään sekä vähentämään happivajeesta johtuvia vaurioita että välttämään turhaa puuttumista synnytyksen kulkuun.
Verkkokurssilla tutustumme synnytyksenaikaisen kardiotokografian (KTG) eli sikiön sydämen sykkeen ja äidin kohdun supistusten elektronisen monitoroinnin tulkintaan sekä sikiön fysiologiaan. Käymme läpi erilaisia KTG-muutoksia ja niihin vaikuttavia tilanteita ja taustoja. Kurssin jälkeen osaat tulkita KTG-muutoksia sikiön fysiologisten reaktioiden pohjalta ja huomioida tulkinnassa myös kliinisen kokonaiskuvan.
KTG-rekisteröinnin keskeisenä pyrkimyksenä on tunnistaa varhain ne sikiöt, jotka ovat vaarassa altistua happivajeen vaikutuksille synnytyksen aikana. Sykekäyrän piirteet ja sikiössä tapahtuvat fysiologiset muutokset huomioiva KTG-tulkinta potentiaalisesti vähentää synnytyksenaikaisesta happivajeesta tai siihen yhteydessä olevista ongelmista kärsivien vastasyntyneiden määrää. Tasalaatuinen ja yhtenäinen Suomen synnytyssairaaloiden henkilökunnalle suunnattu ohjeistus KTG-monitoroinnin periaatteista sekä KTG-rekisteröinnin tulkinnasta yhdenmukaistaa terminologiaa ja minimoi klinikkakohtaiset vaihtelut sikiön sykeseurannassa.
Tilaisuuden ohjelma
KTG-verkkokurssi
• 1. Tervetuloa
o 2. Oppimistavoitteet ja ohjeita
• 3. Miksi aihe on tärkeä?
• 4. Yhtenäinen ohjeistus
• 5. KTG-tulkinta
o 6. Tavoitteena happivajeen ehkäiseminen
o 7. KTG on epätarkka mutta herkkä menetelmä
o 8. KTG on sikiön happivajeen uhan mittari
o 9. Happivajeen tasot sikiöllä
o 10. Happivajeen ajalliset vaiheet
o 11. Kertaus
o 12. Kertaus
• 13. Sikiön fysiologiaa
o 14. Sikiön sopeutuminen synnytyksenaikaiseen stressiin ja happivajeeseen
o 15. Sikiöaikainen verenkierto
o 16. Kertaus
o 17. Kertaus
• 18. Sikiön syketoiminnan säätely
o 19. Hermojärjestelmä
o 20. Sykkeen perustaso
o 21. Bradykardia eli hidaslyöntisyys
o 22. Takykardia eli tiheälyöntisyys
o 23. Rytmihäiriöt
o 24. Sykkeen vaihtelevuus
o 25. Vähentynyt vaihtelevuus
o 26. Korostunut vaihtelevuus
o 27. Sinusoidaali vaihtelevuus
o 28. Pseudosinusoidaali vaihtelevuus
o 29. Akseleraatiot
o 30. Syklisyys (cycling)
o 31. Sykehidastumat
o 32. Sykehidastumat
o 33. Kemoreseptorivälitteiset (myöhäiset) hidastumat
o 34. Baroreseptorivälitteiset hidastumat
o 35. Tyypilliset baroreseptorivälitteiset hidastumat: sykehartiat (shoulders, shouldering)
o 36. Epätyypilliset baroreseptorivälitteiset hidastumat
o 37. Preterminaalinen KTG
o 38. Krooninen hypoksia
o 39. Pitkittynyt hidastuma
o 40. 3, 6, 9, 12, 15 minuuttia -sääntö
o 41. Kohdun supistukset
o 42. Oksitosiini
o 43. Kertaus
• 44. Raskauden erityistilanteet
o 45. Ennenaikaisen sikiön KTG
o 46. Yliaikaisen sikiön KTG
o 47. Kertaus
• 48. Synnytyksen kulku
o 49. Sykemuutosten eteneminen suhteessa aikaan ja alkutilanteeseen eli asteittain kehittyvä hypoksia
o 50. Vihreä lapsivesi
o 51. Kertaus
• 52. Toimenpiteet sykemuutosten yhteydessä
o 53. Kohdunsisäisen resuskitaatio
o 54. Sikiön voinnin varmistaminen
o 55. Ponnistusvaiheen KTG
o 56. Happoemästasapaino
o 57. Monivalintatehtävä (oppimisen arviointi)
• 58. Yhdessä oppiminen
o 59. Kirjaaminen ja raportointi
o 60. Kertaus
• 61. Yhteenveto
• 62. Testaa osaamisesi
o 29-v. / G1P0 / h39+5
o 26-v. / G1P0 / h40+2
o 40-v. / G4P3 / h33+3
o 25-v. / G1P0 / h41+5
o 30-v. / G1P0 / h40+5
o 32-v. / G2P1 / h39+5
o 35-v. / G2P0 / h40+3
o 27-v. / G1P0 / h40+1
• 63. Kiitos
• 64. Anna palautetta