Läsnäolotapahtuma NuoriLääkäriPäivät

Ohjelma aikatauluineen nähtävissä helpompilukuisena versiona (ilman oppimistavoitteita) verkossa: https://nuorilaakaripaivat.fi/ohjelma/.
Pienryhmäkoulutukset toistuvat useamman kerran päivässä koulutustilaisuuden aikana.

OHJELMA

TORSTAI

Luennot 9.10.

Otsikko: Tekoälyn käyttö terveydenhuollossa nyt ja tulevaisuudessa
Kesto: 1h 15min
Kouluttajat: Aleksi Pajunen, LL, lääketieteen etiikan opettaja, Helsingin yliopisto, Johan Sanmark, LL, Country Director, Tandem Health, Petteri Hirvonen, LL, Klinik Healthcare Solution Oy, Sakari Jukarainen, LT, dosentti, Mehiläinen Oy, Viivi Vuorio, liiketoimintajohtana, SPEECH.fi
Esittely/luentokuvaus: Tekoäly raivaa itselleen tietä niin terveydenhuollon parissa kuin muillakin elämän osa-alueilla. Tekoälystä voi olla suurta apua diagnostiikassa tai hoidon suunnittelussa, mutta käyttö ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Tässä paneelissa otetaan laajaa näkökulmaa tekoälyn käyttöön nykypäivänä käytännön tasolla sekä tulevaisuuden mahdollisuuksista. Lisäksi pohditaan eettisiä ulottuvuuksia – missä kulkee raja, ja kuka kantaa vastuun? Panelisteina keskustelemassa Aleksi Pajunen, LL, lääketieteen etiikan opettaja, Helsingin yliopisto, Johan Sanmark, LL, Coutry Director, Tandem Health, Petteri Hirvonen, LL, Klinik Healthcare Solution Oy, Sakari Jukarainen, LT, dosentti, Mehiläinen Oy sekä Viivi Vuorio, liiketoimintajohtana, SPEECH.fi
Tavoite: Oppia tekoälyn tuomista mahdollisuuksista sekä avusta diagnostiikassa, sekä herättää pohtimaan tekoälyn luomia uusia haasteita sekä eettisiä pulmia.
Kohderyhmä: Kaikki lääketieteen ammattilaiset, jotka tekevät potilastyötä, diagnostiikkaa, hoitoratkaisuja tms.

Otsikko: Serppikontrollit ja kaikki muut turhat tutkimukset
Kesto: 45 min
Kouluttajat: Lotte Seeck, akuuttilääketieteen el, apulaisylilääkäri, Keusote
Lauri Heiskanen, akuuttilääketieteen evl, Pirkanmaan Hyvinvointialue
Esittely/luentokuvaus: Millä oikeasti vahvistat sairauden, millä et voi poissulkea ja ennen kaikkea: Millä tutkimuksella ei ole mitään väliä?

Hengitystieinfektio ja CRP 231, tarvitsee ehdottomasti iv-antibiootin + thx-rtg.
Vai riittääkö amoksisilliini p.o. kotona ilman kuvaa?
Pissa haisee, Leuk ++ ja rakkoaika vain jumalan tiedossa.
Pissiitti vaiko eikö?
Keuhkokuva ennen osastolle siirtymistä.
Miksi?
“Suvussa sydänsairauksia”, eli 70 askivuotta polttaneen ukin STEMI 85-vuotiaana.
Kannattaako tilata lapsenlapselle rasituskoe??
Polveen tekonivel 2 viikkoa sitten, ⁠alarajaa turvonnut ja kipeä. PVK + CRP normaalit.
Pitäisikö tilata FiDD?

Esimerkiksi tällaisten kysymysten äärelle pääsee meistä suurin osa ennemmin tai myöhemmin. Tervetuloa kuuntelemaan, kun kaksi akuuttilääkäriä kertoo näyttöön perustuen, kuinka yleisimpiä tutkimuksia tulisi käyttää, paljastaen pahimmat sudenkuopat ja harhaluulot.

Tavoite: Koulutuksen jälkeen osallistuja ymmärtää päivystyksellisen tutkimuksen indikaation merkitusksen, herkkyyden ja tarkkuuden käsitteet. Osallistuja on tietoinen, että jokaiseen tutkimukseen liittyy rajoitteita, jotka tulee huomioida tutkimusta tilattaessa ja tulkittaessa. Osallistujalla on käsitys yleisimmistä harhakäsityksistä ja vaaranpaikoista ja hän kykenee tarkastelemaan jatkossa määräämiensä tutkimusten tarpeellisuutta aiempaa laajemmin.
Kohderyhmä: Kaikki päivystys- ja kiirevastaanottotyötä tekevät lääkärit.

Otsikko: Intoksikaatiot päivystyksessä - kun potilas ei osaa aina kertoa, mitä on vetänyt
Kesto: 60min
Kouluttaja: Jussi Sarin, akuutti- ja yleislääketieteen erikoislääkäri, SEKS yhteispäivystys
Esittely/luentokuvaus: Päivystyksessä vastaan voi tulla mitä tahansa – ja joskus se ”mitä” jää täysin arvailujen varaan. Tällä luennolla sukelletaan akuuttilääketieteen kovaan ytimeen: intoksikaatioihin. Käymme läpi niin yleisimmät kuin harvinaisemmatkin myrkytykset, ja pureudumme käytännön kysymyksiin, joita hoitohenkilökunta kohtaa: Miten toimia, kun potilas on selvästi aineissa, mutta kukaan ei tiedä mitä hän on ottanut? Entä jos tajunnan taso on madaltunut? Miten kiire hoidon aloituksella todella on – ja mitä riskejä liittyy väärän vastalääkkeen antamiseen?
Luennon pitää kokenut ja arvostettu akuuttilääkäri Jussi Sarin Seinäjoelta, joka jakaa myös omia kokemuksiaan ja anonyymisti erikoisimpia potilastapauksia – esimerkkeinä siitä, mitä kaikkea päivystyksessä voi tulla vastaan.
Tavoite: Luennolla on tarkoitus valmistella päivystyksessä toimivia lääkäreitä erilaisista intoksikaatiomahdollisuuksista sekä antaa ohjeita, miten toimia ja mistä hakea apua.
Kohderyhmä: Päivystyksessä ja kiirevastaanotoilla toimivat lääkärit, esim. akuuttilääkärit, sisätautilääkärit, yleislääkärit, työterveyslääkärit, ensihoitolääkärit, anestesialääkärit

Otsikko: Eteisvärinän akuuttihoito
Kesto: 45 min
Kouluttaja: Mikko Puhakka, LL, kardiologian erikoislääkäri, kliininen opettaja, UEF, KYS
Esittely/luentokuvaus: Eteisvärinäpotilaat ovat yleinen potilasryhmä päivystyksessä ja kiirevastaanotoilla. Luennolla käsitellään tyypillisimpiä eteisvärinäpotilaan ongelmatilanteita käytännönläheisesti.
Tavoite: Luennon jälkeen eteisvärinäpotilaan akuuttihoitoon liittyvät tilanteet ovat diagnoosin ja hoidon osalta selkeitä perusterveydenhuolllossa työskenteleville lääkäreille. Tyypillisiä ongelmatilanteita ovat esimerkiksi uusi eteisvärinä, milloin kardioversioon, sekä erilaiset sykkeenhallintaongelmat.
Kohderyhmä: Päivystyksessä ja kiirevastaanotolla työskentelevät lääkärit, esim. akuuttilääkärit, yleislääkärit, työterveyslääkärit, kardiologit, sisätautilääkärit
Otsikko: Taksi, lanssi vai kopteri?
Kesto: 45 min
Kouluttaja: Tuomas Hiltunen, Anestesiologian ja tehohoidon el, OYS Ensihoito, FinnHEMS 50 vastuulääkäri
Esittely/luentokuvaus: "Lähettävä lääkäri vastaa potilaasta kuljetuksen aikana." lienee tuttu lause meille kaikille lääkiksen ajoilta. Kaikkia ei kuitenkaan kannata siirtää jatkohoitopaikkaan hoitotason ambulanssilla vain varmuuden vuoksi, eikä hätätilanteessakaan aina tarvita kopteria. Vaikka potilas olisi alun perin soittanut satakakstoista, voi päivystykseen silti hakeutua muutenkin kuin ambulanssilla. Tältä luennolta saat ns. "kättä pidempää" ja käytännön vinkkejä niitä tilanteita varten, kun joudut pohtimaan, millä kulkupelillä ja ohjeistuksella potilas jatkaa matkaansa.
Tavoite: Koulutuksen jälkeen osallistujalla on peruskäsitys ensihoitojärjestelmän toiminnasta ja siirtokuljetuksiin liittyvistä käytännön järjestelyistä. Osallistuja ymmärtää, mitä asioita siirtokuljetuksissa tulee huomioida ja hän tiedostaa, että kuljetuksen toteuttamiseksi on muitakin vaihtoehtoja kuin hoitotason ensihoitoyksikkö. Koulutuksen myötä osallistujalla on paremmat valmiudet valita tarkoituksenmukaisin yksikkö siirtokuljetukselle.
Kohderyhmä: Kaikki päivystys- ja kiirevastaanottotyötä tekevät, sekä potilassiirtotilanteita työssään kohtaavat lääkärit.

Otsikko: Tapausesimerkkejä kuolintodistuksista
Kesto: 45 min
Kouluttaja: Lasse Pakanen, oikeuslääkäri, THL
Esittely/luentokuvaus: Kertaus kuolemansyyn selvittämiseen ja kuolintodistuksiin tapausesimerkkien kautta.
Tavoite: Luennon jälkeen osaat kuolemansyyn selvittämisen periaatteet, täyttää ja laatia kuolintodistuksen.
Kohderyhmä: Kuolintodistuksia tekevät lääkärit

Otsikko: Punoittava silmä - kertaus silmän etuosan vaivoista
Kesto: 60 min
Kouluttaja: Anna-Maria Kubin, silmätautien erikoislääkäri, OYS
Esittely/luentokuvaus: Silmä punoittaa ja on kipeä. Onko kyseessä aina konjunktiviitti? Milloin pitäisi osata epäillä jotain muuta?
Tavoite: Luennon jälkeen osaat erottaa yleislääkärin keinoin hoidettavia ja silmälääkärin arvion vaativia punoittavan silmän syitä.
Kohderyhmä: Päivystävät lääkärit, yleislääkärit, työterveyslääkärit

Otsikko: Kolonoskopiaindikaatioiden ja suolistosyövän seulonnan uudet tuulet
Kesto: 45 min
Kouluttaja: Erik Heinäaho, gastroenterologian erikoislääkäri, TAYS, Pirha
Esittely: Suolistosyövän varhainen toteaminen on avain parempiin hoitotuloksiin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on vuoden vaihteessa päivitetty kolonoskopiaindikaatioita ja suolistosyövän seulonta on vakiintunut koko Suomessa. Luennolla käydään läpi muun muassa uudet diagnostiset työkalut, kuten FIT-testi ja niiden tulkinta sekä mietitään miten tunnistaa potilaat, jotka tarvitsevat nopeaa jatkoselvittelyä. Keskustelemme myös uudesta seulontaohjelmasta ja mitä jokaisen lääkärin olisi hyvä siitä tietää.
Tavoite: Antaa lääkärille ajankohtaista ja käytännönläheistä tietoa suolistosyövän seulonnasta ja varhaisdiagnostiikasta, vahvistaen valmiuksia tunnistaa riskipotilaat, hyödyntää uusia seulonta- ja diagnostiikkamenetelmiä oikein sekä toimia sujuvasti osana seulontaketjua ja jatkotutkimusprosessia.
Kohderyhmä: Yleislääkärit, työterveyslääkärit, lääkärit, jotka tekevät työtä suolistosyövän riskissä olevien potilaiden kanssa

Otsikko: Henkinen jaksaminen - psyykkinen suorituskyky auttajatyössä
Kesto: 45 min
Kouluttaja: Saku Sutelainen, Erityisasiantuntija, Suomen Palopäällystöliitto
Esittely/luentokuvaus: Kohtaamme auttajatyössä kuormittavia tapahtumia. Luennolla käsitellään mihin kaikkeen kuormitustekijät vaikuttavat ja miten niitä voisi tunnistaa, ehkäistä ja työstää.
Tavoite: Luennon tavoite on herätellä ajattelemaan ja tunnistamaan työn kuormitustekijöitä.
Kohderyhmä: Kaikki lääkärin ammatissa toimivat

Otsikko: Turvonnut nivel – pitääkö huolestua vai riittääkö NSAID?
Kesto: 45min
Kouluttaja: Vappu Rantalaiho, reumatologian erikoislääkäri, TAYS
Esittely/luentokuvaus: Terveyskeskusvastaanotolla jokainen päivä voi tuoda eteen uuden turvonneen nivelen – mutta mistä tietää, mikä niistä on oikeasti vaarallinen? Tällä käytännönläheisellä luennolla käydään läpi akuutisti turvonneen nivelen erotusdiagnostiikkaa: Mistä tunnistaa septisen artriitin, ja mitä jos sitä ei huomaa ajoissa? Onko kyse infektiosta, traumasta, tulehduksellisesta reumasta vai esimerkiksi kihdistä – ja miten tehdä järkeviä hoitopäätöksiä kiireisessä arjessa, ilman että hukkuu tutkimusvaihtoehtoihin?
Luennon pitää tamperelainen reumatologi Vappu Rantalaiho, joka tunnetaan niin asiantuntemuksestaan kuin selkeästä ja maanläheisestä opetustyylistään. Esityksen painopiste on siinä, mitä terveyskeskuslääkärin oikeasti tarvitsee tietää ja osata – ei teoreettista viilailua vaan konkreettisia neuvoja ja vinkkejä arkeen.
Tavoite: Oppia tunnistamaan akuuttia hoitoa tarvitsevat turvonneet nivelet
Kohderyhmä: Päivystyksessä sekä perusterveyden kiirevastaanotolla toimivat lääkärit, työterveyslääkärit, esim. akuuttilääkärit, yleislääkärit, työterveyslääkärit, sisätautilääkärit

Otsikko: Vaihdevuosien uusi Käypä hoito
Kesto: 60 min
Kouluttaja: Hanna Savolainen-Peltonen, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, synnytys- ja naistentautiopin dosentti, lisääntymislääketieteen lisäkoulutus, HUS
Esittely/luentokuvaus: Vaihdevuosioireiden tunnistaminen, tutkimus ja hoito. Mitä vaihdevuosioireissa tulee huomioida? Kenelle ja miten hoito kannattaa aloittaa? Mitä uutta hoidossa?
Tavoite: Luennon jälkeen osaat epäillä vaihdevuosioireita ja valita asianmukaisen hoidon.
Kohderyhmä: Yksityissektorilla ja terveyskeskuksessa töitä tekevät yleislääkärit, gynekologiaan erikoistuvat lääkärit

Otsikko: Kuinka valita jokaiselle potilaalle sopiva ehkäisy?
Kesto: 60 min
Kouluttaja: Kia Lampi, Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, somelääkäri, yksityislääkäri Aava, Mehiläinen
Esittely/luentokuvaus: Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Kia Lampi luentokokonaisuudessaan antaa käytännönläheisiä neuvoja ehkäisyvalmisteiden valintaan, käyttöön liittyviin lääketieteellisiin ongelmiin ja siihen, miten lääkäri voi tehdä perusteltuja päätöksiä valmisteen valinnasta potilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Lisäksi käydään läpi, milloin ehkäisyvalmistetta tulee vaihtaa toiseen ja miten valita oikea ehkäisyvalmiste, ottaen huomioon mahdolliset vasta-aiheet ja potilaan terveydentilan erityispiirteet. Luentokokonaisuudessa käsitellään myös ajankohtaisia muutoksia ja päivityksiä Käypä Hoito -suosituksessa ehkäisyvalmisteiden osalta, ja miten nämä suositukset tukevat lääkärin päätöksentekoa käytännön työssä.
Tavoite: Luennon jälkeen osallistujalla on paremmat valmiudet potilaskohtaisen ehkäisyvalmisteen valintaan, päivitetty osaaminen ehkäisyvalmisteiden Käypä Hoito -suosituksista, sekä käytännönläheisiä keinoja mahdollisiin ehkäisyvalmisteen valinnan haasteisiin
Kohderyhmä: Luento on suunnattu perusterveydenhuollon lääkäreille, yleislääkäreille, gynekologiaan erikoistuville sekä kaikille lääkäreille, jotka ovat osallisina potilaan ehkäisyvalmisteiden valinnassa.

Otsikko: Ravitsemuksen lyhyt oppimäärä - työkaluja vastaanotolle
Kesto: 1 h
Kouluttaja: Heidi Puharinen, lääketieteen lisensiaatti, terveystieteiden kandidaatti (ravitsemustiede), tohtoriopiskelija, Ruokaklinikka ry puheenjohtaja
Esittely/luentokuvaus:Luennon jälkeen osallistuja tuntee suomalaisten yleisimmät ravitsemukselliset haasteet, tunnistaa tilanteet joissa ravitsemuksen selvittämisestä on erityistä hyötyä ja saa työkaluja ravitsemushaasteiden selvittämiseen ja hoitoon. Luento sisältää pääasiat v. 2024 uudistuneista ravitsemussuosituksista.
Tavoite: Luennon jälkeen laajempi ymmärrys suomalaisten ravitsemushaasteista ja konkreettisia työkaluja potilastyöhön.
Kohderyhmä: Nuoret lääkärit, jotka kaipaavat lisää työkaluja ravitsemuksesta potilastyöhön.

Pienryhmät 9.10.

Otsikko: Suturointia - muutakin kuin knoppilogiaa!
Kesto: 120 min (x2)
Kouluttaja: Virve Koljonen, Plastiikkakirurgian erikoislääkäri, plastiikkakirurgian professori, HUS sekä Junnu Leikola, Plastiikkakirurgian erikoislääkäri, suu- ja leukakirurgian erikoislääkäri ja erikoishammaslääkäri, HUS
Esittely:Haava repsottaa ja potilas odottaa – eikä käsillä ole kuin suturaatiosetti, hiki ja hatarat muistikuvat kirurgian kurssilta. Ei hätää! Tässä pienryhmässä palataan perusasioiden äärelle sekä syvennetään oppimista. Pureudumme siihen, milloin knoppiompeleet riittävät, milloin syvä ommel on tarpeen, miten syvyys määritetään ja milloin haava kannattaa ennemmin liimata – tai jopa jättää auki. Kertaamme haastavampien haavan paikkojen suturointia, kuten kielen/huulen haavan sulkemista. Lisäksi käymme käytännönläheisesti läpi tavallisimpia terveyskeskuksessa/päivystyksessä toteutuvia pientoimenpiteitä.
Pienryhmässä on mahdollisuus treenata käytännöntaitoja, saada plastiikkakirurgeilta hands on -opetusta sekä kysyä mieltä askarruttavia kysymyksiä! Pienryhmän vetää plastiikkakirurgian erikoislääkärit Virve Koljonen sekä Junnu Leikola.
Tavoite: Pienryhmäsession osallistuja oppii hyödyllisiä ompeleita sekä vinkkejä terveyskeskuksessa/päivystyksessä tapahtuviin pientoimenpiteisiin.
Kohderyhmä: Pientoimenpiteitä tekevät lääkärit.

Otsikko: Ihotautien kuvasulkeiset
Kesto: 120min x2
Kouluttaja: Kari Saarinen, ihotautien erikoislääkäri, Mehiläinen
Esittely: Näyttääkö jokainen ihottuma punaiselta läiskältä? Tule oppimaan interaktiivisesti kuvien avulla yleisimpien ihomuutosten diagnostiikka ja hoito. Lisäksi sessiossa opetellaan erottamaan pahanlaatuiset muutokset hyvänlaatuisista.
Tavoite: Luennon jälkeen osaat tunnistaa ja epäillä pahanlaatuisia ihomuutoksia, sekä näihin kohdistuvien toimenpiteiden perusperiaatteet.
Kohderyhmä: Ihomuutosdiagnostiikkaa tekevät lääkärit.

PERJANTAI

Luennot 10.10.

Otsikko: Allerginen reaktio päivystyksessä
Kesto: 45 min
Kouluttaja: Mika Mäkelä, lasten allergologian erikoislääkäri ja professori, HUS
Esittely/luentokuvaus:Potilas saapuu päivystykseen punaisena, kutisevana ja huolestuneena – ja välillä samassa kunnossa on myös hoitohenkilökunta. Allergiset reaktiot voivat näyttäytyä harmittomana urtikariana ja muuttua silmänräpäyksessä henkeä uhkaavaksi tilanteeksi. Mutta mistä tietää, milloin ollaan vaaravyöhykkeellä? Tällä luennolla selvitämme, mikä on päivystyksellistä ja mikä voi odottaa. Käymme läpi allergisten reaktioiden käytännön tunnistamista sekä hoitopäätöksiä kiireen keskellä. Pohdimme milloin mitataan tryptaasia, kenelle määrätään Epipen ja ketkä kannattaa ohjata allergologisiin jatkotutkimuksiin. Luento tarjoaa päivystystyöhön sovellettavaa tietoa. Puhujana toimii lasten allergologian erikoislääkäri ja professori Mika Mäkelä.
Tavoite: Luennon jälkeen osallistujalla on käytännön oppeja allergisten reaktioiden kohtaamiseen päivystyksessä ja kiirevastaanotolla sekä tietoa allergisten reaktioiden jatkotutkimusten tarpeesta.
Kohderyhmä: Päivystyksessä ja kiirevastaanotolla työskentelevät lääkärit

Otsikko: Astma ahdistaa - astman huono hoitotasapaino.
Kesto: 45 min
Kouluttaja: Jussi Karjalainen, erikoislääkäri keuhkosairaudet ja allergologia, Dosentti, Pirha
Esittely/luentokuvaus: Yöllä yskittää, vinkuminen väsyttää. Mikä menee pieleen, kun astman hoitotasapaino horjuu? Onko kyse lääkkeenotto -tekniikasta, hengitystieinfektiosta vai jostain aivan muusta? Tällä luennolla pureudumme astman hoidon tehostamiseen. Käymme läpi, miten astman hoitotasapainoa heikentävät tekijät tunnistetaan ja kuinka hoitoa voidaan tehostaa. Entä sitten astmaatikon hengitystieinfektiot? Milloin astman hoitoa täytyy muuttaa, milloin PEF-seurantaa? Luennoitsijana toimii keuhkosairauksien sekä allergologian erikoislääkäri, dosentti Jussi Karjalainen.
Tavoite: Luennon jälkeen osallistujalla on käytännön keinoja astman hoidon tehostamiseen.
Kohderyhmä: Astmaatikkoja hoitavat lääkärit.

Otsikko: Nikotiinin haitat - harmiton makupussi?
Kesto: 45 min
Kouluttaja: Atte Virolainen, LL, Some-lääkäri (lähihoitaja, pelastajan perustutkinto) / Laatupäivystys Oy
Esittely: Nuori potilas hymyilee viattomasti, mutta suun sisällä muhii jotain muuta kuin mintunraikas salaisuus. Nikotiinipussit, nuuska ja vape ovat löytäneet tiensä niin koulun pihalle kuin hoitohuoneen tuolille – mutta ovatko ne todella ”vaarattomampi vaihtoehto”? Tällä luennolla otamme nikotiinimyytit syyniin ja tarkastelemme, mitä haittoja näihin nykyaikaisiin naposteltaviin oikeasti liittyy. Puhumme nikotiinin haittojen lisäksi myös siitä, miten ottaa aihe puheeksi nuorten kanssa. Lisäksi saat käytännön vinkkejä vieroituksen tukemiseen. Luennon vetää päihdelääkäri Atte Virolainen, jolla on kokemusta sekä päihdepotilaiden hoitamisesta että nuorten kohtaamisesta.
Tavoite: Luennon jälkeen osallistuja ymmärtää, millaisia haittoja nuuskan, nikotiinipussien sekä vapen käyttämiseen liittyy. Lisäksi hän saa työkaluja nikotiinista vieroittamisen tukemiseen sekä asian esille ottamiseen nuorten potilaiden kanssa.
Kohderyhmä: Nikotiinia käyttävien potilaiden kanssa työskentelevät lääkärit.

Otsikko: Migreeni haltuun – diagnostiikasta hoitoon
Kesto: 60 min
Kouluttaja: Marja-Liisa Sumelahti, LT, dos., neurologian el, Tampereen Yliopisto, Duodecim
Esittely/luentokuvaus: Milloin päänsärky on migreeniä ja milloin ei? Mitä mahdollisuuksia viime vuosina markkinoille tulleet lääkkeet tarjoavat? Tältä luennolta saat mm. vastaukset näihin kysymyksiin ja kokeneen neurologin parhaat vinkit diagnostiikkaan ja hoitoon. Luvassa on kertaus uusimmista hoitosuosituksista sekä selkeitä ohjeita siihen, kuinka vaivaa kannattaa lähestyä ja mitkä vaaranpaikat on hyvä pitää mielessä.
Tavoite: Luennon jälkeen osallistuja tietää migreenin diagnostiset kriteerit ja osaa arvioida näihin peilaten, milloin potilaan päänsärky on “migrenööttistä”. Osallistuja on tietoinen erotusdiagnostisista vakavista päänsärkyoireyhtymistä ja hänellä on perustason käsitys siitä, kuinka erottaa sinänsä vaaraton migreeni näistä. Osallistuja hallitsee akuutin kohtauksen hoidon perusperiaatteet ml. Triptaanien käytön indikaatiot ja kontraindikaatiot ja hänellä on käsitys myös pitkittyneen kohtauksen hoidosta, uusimmista migreenin hoidossa käytettävistä lääkkeistä sekä estolääkityksen toteutuksesta. Osallistuja tietää, mistä hän voi työssään tarkistaa tuoreimmat hoitosuositukset.
Kohderyhmä: Kaikki päänsärkypotilaita työssään kohtaavat lääkärit, erityisesti erikoisaloilta yleislääketiede, työterveyshuolto, akuuttilääketiede, neurologia.
Vastuuhenkilö: Lauri

Otsikko: Säpäkästi sisätaudeista (yläotsikko)
Hypotyreoosi - kun arvot ovat ristiriidassa
Sekundaarisen hypertension tunnistaminen
Insuliinihoitoista diabetesta sairastavan erityistilanteita - onko se noro vai ketoasidoosi?
Akuutti hyponatremia - koska kiire?
Kesto: 60 min
Kouluttaja: Jussi Pohjonen, LT, erikoislääkäri sisätaudit ja nefrologia, Pirha
Sampo Lehtinen, LL, erikoislääkäri sisätaudit, erikoistuva lääkäri endokrinologia, Pirha, kliininen opettaja, Tampereen yliopisto
Esittely: Uutta NuoriLääkäriPäivillä! Tämä napakka tunnin sessio sisältää 4 lyhyttä luentoa kiinnostavista sisätautisista aiheista. Luennot toteutetaan lennokkaalla PechaKucha-menetelmällä, joka ei jätä ketään kylmäksi! Näillä tehovarteilla pysyy väsyneinkin osallistuja menossa mukana ja osaaminen sisämedisiinasta karttuu kuin itsestään. Luentokokonaisuuteen valitut aiheet koskettavat lähes jokaista lääkäriä, niin päivystystyössä kuin ajanvarausvastaanotoillakin ja askarruttavat nuoren lääkärin mieltä. Tällä luentokokonaisuudella on tarkoituksena pureutua näihin neljään sisätautiseen erityisalueeseen ja antaa lisää eväitä näiden potilasryhmien hoitamiseen. Luennoitsijoina toimivat sisätautilääkärit Jussi Pohjonen sekä Sampo Lehtinen.
Tavoite: Tämän luentosarjan jälkeen osallistuja hallitsee yllä mainittujen sisätautisten aiheiden pääpointit. Luentosarja herättelee tunnistamaan sekä akuutteja että kiireettömiä sairaustiloja sisätautien saralta.
Kohderyhmä: Sisätautisia potilaita hoitavat lääkärit

Otsikko: Toiminnallinen ja todellinen
Kesto: 45 min
Kouluttaja: Markku Sainio, neurologian erikoislääkäri, dosentti, HUS Pitkittyneiden oireiden kuntoutusyksikkö
Hélène Rotkirch Virrantaus, yleislääketieteen erikoislääkäri, HUS Pitkittyneiden oireiden kuntoutusyksikkö
Esittely: Toiminnalliset häiriöt kuormittavat sekä terveydenhuoltoa että niistä kärsiviä potilaita. Toiminnallisesti oireileva potilas on usein huolissaan terveydestään ja ajautuu pirstaleisessa terveydenhuoltojärjestelmässä herkästi tutkimuskierteeseen, jonka päättyessä potilaan huoli pysyy, kun oireille ei löydetä selitystä. Tällä luennolla pureudutaan toiminnallisten häiriöiden määritelmään ja niiden taustalla oleviin mekanismeihin. Toiminnalliset häiriöt voivat ilmetä kaikkien eri elinryhmien oireina ja aiheuttavat merkittävää haittaa potilaiden päivittäisessä elämässä vaikkei taustalta löydetä selkeää elimellistä syytä. Luennolla on tarkoitus oppia tunnistamaan merkkejä, jotka voivat viitata oireilun toiminnalliseen luonteeseen, sekä ymmärtämään potilaiden kokemuksia ja tuntemuksia näiden häiriöiden taustalla. Luennolla käsitellään toiminnallisten häiriöiden hoitoa, potilaiden kuntoutusta ja keinoja, joilla potilaat ohjaavat omaa toipumistaan. Luennoijina toimivat HUS Pitkittyneiden oireiden kuntoutusyksiköstä. neurologi Markku Sainio sekä yleislääketieteen erikoislääkäri Hélène Rotkirch Virrantaus.
Tavoite: Luennon jälkeen osallistuja ymmärtää paremmin toiminnallisten häiriöiden luonnetta. Osallistuja oppii tunnistamaan toiminnallisesti oireilevia potilaita sekä saa lisää työkaluja toiminnallisista häiriöistä kärsivien potilaiden kohtaamiseen ja hoitamiseen.
Kohderyhmä: Toiminnallisia häiriöitä hoitavat lääkärit

Otsikko: Luksaatiot – tips and tricks
Kesto: 45 min
Kouluttaja: Inari Laaksonen, LT, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, Tyks, Turun yliopisto, Pihlajalinna Kupittaa
Esittely: Luksaatiot ovat yleisiä päivystysaiheita, jotka voivat reponontitilanteessa tuottaa haastetta kokeneemmillekin kollegoille. Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Inari Laaksonen on koonnut luentokokonaisuuteensa käytännönläheisiä vinkkejä, tekniikoita ja teoriapohjaa nuorelle lääkärille. Luennossa keskitytään yleisimpien luksaatioiden tunnistamiseen, luksaatioiden erityispiirteiden huomiointiin sekä hoitoon myöskin tilanteissa, joissa perinteiset ja ensisijaiset menetelmät eivät ole tuottaneet tulosta.
Tavoite: Luennon jälkeen osallistujalla on paremmat valmiudet hoitaa ja kohdata luksaatiopotilas käytännön työssä.
Kohderyhmä: Luento on suunnattu ensisijaisesti päivystyksessä työskenteleville nuorille lääkäreille, jotka kohtaavat luksaatiotilanteita käytännön työssään ja haluavat kehittää osaamistaan näiden tilanteiden hallinnassa.

Otsikko: Raajakipua ilman röntgenlöydöstä - milloin TT tai MRI avuksi?
Kesto: 45min
Kouluttaja: Janne Nurminen, LT, tuki- ja liikuntaelinradiologi, Tyks, Turun yliopisto, Varha
Esittely: Akuutin vamman jälkeen on usein tarpeen poissulkea mahdollinen murtuma natiivikuvauksella, ja laadukkaat natiivikuvat ovat niveldiagnostiikan perusta. Mutta milloin on syytä valjastaa avuksi tarkempi kuvantamismenetelmä - ja milloin ei? Luennossa tuki- ja liikuntaelinradiologi Janne Nurminen jakaa käytännönläheistä tietoa siitä, milloin on syytä harkita jatkotutkimuksena leikekuvantamisia (tietokonetomografia / magneettikuvaus), kun natiivikuvassa ei näy selittäviä löydöksiä. Luento auttaa vähentämään epäselvyyttä tilanteissa, joissa natiivikuvauksessa ei näy poikkeavaa, mutta tarvetta jatkotutkimuksille kliinisesti ilmenee.
Tavoite: Luennon jälkeen osallistujalla on selvempi käsitys, milloin leiketutkimukset tuovat lisäarvoa raajavammojen osalta.
Kohderyhmä: Luento on suunnattu erityisesti nuorille lääkäreille, jotka työskentelevät pientraumapotilaiden parissa ja toivovat apua sekä työkaluja päätöksentekoon vammapotilaiden arvioinnissa.

Otsikko: Lapsen pitkittynyt kuume
Kesto: 45 min
Kouluttaja: Marjo Renko, lastentautien professori, lastentautien ja lasten infektiosairauksien erikoislääkäri, UEF, KYS
Esittely/luentokuvaus: Milloin huolestua lapsen kuumeesta ja mitä tehdä? Luennolla aihetta käsitellään potilastapausten muodossa.
Tavoite: Lapsipotilaita hoitaville lääkäreille käytännönläheistä koulutusta lapsen pitkittyneen kuumeen diagnoosista, hoidosta ja erotusdiagnostiikasta.
Kohderyhmä: Lapsipotilaita työssään kohtaavat lääkärit

Otsikko: Pitkittynyt yskä - tavalliset ja epätavalliset syyt
Kesto: 60 min
Kouluttaja: Heikki Koskela, keuhkosairauksien professori, keuhkosairauksien erikoislääkäri, UEF, KYS
Esittely/luentokuvaus: Luennolla käsitellään pitkittyneen yskän tutkimista, erotusdiagnostiikkaa, sekä hoitoa. Epätavallisia syitä unohtamatta!
Tavoite: Perusterveydenhuollossa työskentelevän lääkärin tutkimus- ja hoitostrategiat pitkittyneen yskän hoidossa ja miten tunnistaa, sekä diagnosoida myös yskän epätavalliset syyt.
Kohderyhmä: Perusterveydenhuollossa toimivat lääkärit, jotka hoitavat pitkittynyttä yskää.

Otsikko:Tekoälyn hyödyntäminen nuoren lääkärin arjessa
Kesto: 60 min
Kouluttaja: Enni Sanmark, terveydenhuollon dosentti, HUS ja Helsingin Yliopisto
Esittely: Tekoäly (AI) on yhä keskeisempi osa terveydenhuoltoa, ja sen merkitys lääkärin työssä kasvaa nopeasti. Tässä luennossa käsitellään tekoälyn konkreettisia käyttömahdollisuuksia nuoren lääkärin arjessa. Käymme läpi, miten tekoäly voi tukea diagnoosien tekoa, parantaa potilasturvallisuutta, tehostaa tiedonhakua ja vähentää hallinnollista kuormitusta. Luento tarjoaa käytännönläheisiä esimerkkejä ja työkaluja, joita lääkärit voivat hyödyntää potilastyössä, ja pohdimme myös tekoälyn eettisiä haasteita ja rajoitteita.
Tavoite: Luennon jälkeen osallistujalla on valmiuksia hyödyntää tekoälyä tehokkaasti ja kriittisesti oman työnsä tukena.
Kohderyhmä: Kaikki lääkärit

Otsikko: EVERYONE gets an echo!? – Milloin potilas kardiologille ja sydämen ultraääneen?
Kesto: 45 min
Kouluttaja: Riikka Arola, kardiologian erikoislääkäri, Lapin hyvinvointialue
Esittely: Sydämen katsastus – milloin ja miksi? Tällä luennolla selvitetään, missä tilanteissa potilas kannattaa ohjata kardiologille sydämen ultraääneen. Käytännönläheisessä ja selkeässä paketissa käsitellään muun muassa: mistä oireista tulee huolestua, pitääkö jokainen eteisvärinäpotilas lähettää ultraääneen ja miten tulkita vuosikontrollissa otetun EKG:n hämmentäviä muutoksia, kuten QRS-kompleksin levenemistä tai r-piikin kasvamista kuin varkain.
Pureudumme myös siihen, miten poimia ultraäänilausunnosta olennaiset asiat ja miksi oireettomuus ei aina takaa, että potilas pysyy “oikealla tiellä” ilman sydämen huoltoa.
Tavoite: Luennon jälkeen osallistujalla on valmiudet tunnistaa, milloin potilaan seuranta ja hoito onnistuu perusterveydenhuollossa ja milloin kardiologi tulee kutsua apuun.
Kohderyhmä: Kaikki lääkärit

Otsikko: Kohtaatko potilaan hoitona – vai ihmisenä?
Kesto: 1.5h
Kouluttaja: Lorenz Backman ja Pasi Virtanen
Esittely/luentokuvaus: Miltä tuntuisi, jos sinua ei katsottaisi silmiin ja olisit muutenkin vain osa työarjen rutiinia? Luultavasti samalta kuin terveydenhuollon asiakkaasta, joka kohdataan vain hoitona – ei ihmisenä.
Osallistava, psykodraaman keinoja hyödyntävä esitys luo näyttämölle kohtauksen lääkärin vastaanotosta, jossa kaikki menee potilaan kohtaamisen kannalta pieleen. Yhdessä – yleisön ehdotusten pohjalta, näyttämöllä tutkitaan toimivampien vuorovaikutustaitojen tehoa ja edetään lopulta kohti parasta mahdollista tapaa kohdata potilas.
Esitys tuo esiin alan hiljaista tietoa ja syventää vaikuttavien vuorovaikutustaitojen ymmärrystä – taitoja, joita jokainen lääkäri tarvitsee.
Tämä ei ole vain katsomista, vaan yhteistä tutkimista ja oppimista – kohti laadukkaampaa kohtaamista!
Tavoite: Käydä läpi interaktiivisesti potilaan ja lääkärin vuorovaikutuksen kulmakiviä ja ongelmakohtia.
Kohderyhmä: Kaikki lääkärit, joilla on lähivastaanottoja

Otsikko: Lapsen hengitysvaikeus - mitä jos salbutamoli ei auta?
Kesto: 1 h
Kouluttaja: Taija-Lotta Tero, lastentautien erikoislääkäri
Esittely/luentokuvaus:Luennon jälkeen osallistuja tunnistaa lapsen hengitysvaikeuden ja osaa tehdä erotusdiagnostiikkaa ulos- ja sisäänhengitysvaikeuden välillä, tunnistaa taustalla olevat syyt ja osaa aloittaa sen mukaisen hoidon perusterveydenhuollon yksikössä. Osallistuja myös tunnistaa, mikäli hengitysvaikeudesta kärsivä lapsi tarvitsee sairaalahoitoa tai rauhallisessa tilanteessa osaa antaa seurantaohjeet kotiin.
Tavoite: Luennon jälkeen osallistuja tunnistaa ja osaa hoitaa lapsen hengitysvaikeuden.
Kohderyhmä: Nuoret lääkärit, jotka hoitavat lapsipotilaita perusterveydenhuollon kiirevastaanotolla tai päivystyksessä.

Pienryhmät 10.10.

Otsikko: Arteria-astrup - tulkinta ja ottaminen
Kesto: 60min x3
Kouluttaja: Valtteri Hellman, akuuttilääketieteen erikoislääkäri, Tyks, Turun yliopisto, Varha
Esittely: Valtimoverikaasuanalyysi eli astrup on yksi kriittisesti sairaan potilaan perustutkimuksista. Se kertoo potilaan verenkierron ja kaasujenvaihdon tilasta elimistössä. Lisäksi astrupista saadaan tietoa happo-emästasapainohäiriön taustatekijöistä, jotka voivat olla esimerkiksi metabolisia, respiratorisia, tai näiden yhdistelmiä. Valtimoverikaasuanalyysistä voidaan tehdä päätelmiä myös oireen alkamisen ajankohdasta elimistön kompensaatiomekanismien perusteella.
Tavoite: Pienryhmässä käsitellään astrupin tulkintaa, ottamista sekä käytännön esimerkkejä potilastapausten muodossa.
Kohderyhmä: Päivystystyötä tekevät lääkärit

Otsikko: Proksimaalinen vai distaalinen yläraajaongelma?
Kesto: 120min x2
Kouluttaja: Timo Pehkonen, fysiatrian erikoislääkäri, OYS ja Kati Finni, Fysiatrian Erikoislääkäri, HUS
Esittely: Kättä sähköttää ja särkee - miten erottaa rankaperäinen syy perifeerisestä? Pienryhmäsessio, jossa parityöskentelynä käydään läpi kaularangan ja yläraajan systemaattinen tutkimus.
Tavoite: Pienryhmäopetuksen jälkeen osaat systemaattisesti tutkia kaularangan ja yläraajan, ja näistä peräisin olevien vaivojen tasodiagnostiikan.
Kohderyhmä: Tuki- ja liikuntaelinten tasodiagnostiikkaa tekevät lääkärit